MAKSUTON KASVOJOOGA KOULUTUS
“halusin omat kasvoni takaisin” – hannakaisan tarina
45-vuotias korumuotoilija Hannakaisa kertoo, ettei ulkonäkö ole ollut hänelle koskaan yksinkertainen asia.
“Olen usein kokenut, että muut on kauniimpia kuin minä.”
Vaikeus ilmaista itseä ulkoisesti alkoi jo lapsuudessa. Uskonnolla oli siinä iso rooli.
“Herätysliikkeessä, jonka vaikutuspiirissä kasvoin, oli jyrkkiä näkemyksiä tanssista, teatterista tai vaikka ripsivärin laittamisesta. Opin, että sellaisista asioista nauttiminen oli väärin.”
koin etten ole riittävä
Epävarmuus omasta ulkonäöstä hankaloitti tai joskus jopa esti Hannakaisaa lähtemästä tilaisuuksiin tai kavereiden kanssa ulos.
“Mulla oli niin vahva tunne siitä, etten ole riittävä tällaisena, että se rajoitti mun elämää paljon.”
Ajatus omasta arvosta ei liittynyt vain ulkonäköön. Hannakaisalle kehittyi jo varhain käsitys siitä, että oma paikka maailmassa löytyy toisista huolehtimisen kautta.
“Uskoin, että elämää eletään muita varten. Se muun muassa ohjasi nuorena lähihoitajan uralle.”
elämä piti ansaita
Toisista huolehtiminen tapahtui usein omien tarpeiden kustannuksella.
“Esimerkiksi ajan ottaminen itselle tuntui vieraalta, jopa itsekkäältä. Taustalla on kokemus, että mun kuuluu jotenkin ansaita se, että saan olla täällä elossa”, Hannakaisa sanoo.
Kokemus elämästä velan maksuna näkyi arjessa: jatkuvana suorittamisena, itsensä sivuuttamisena, vaikeutena sallia itselleen nautintoa tai lepoa.
keittämätön kahvi pysäytti
Eräänä päivänä Hannakaisa oli ajatellut siivota keittiön ja sen jälkeen keittää kahvit palkinnoksi. Illalla hän havahtui siihen, että oli siivonnut keittiön ja sen jälkeen koko asunnon mutta kahvihetki oli unohtunut.
Hän oli jättänyt itsensä koko päivän viimeiseksi. Taas.
Se pysäytti.
Hän raivasi kalenteristaan tilaa ja varasi ajan terapiaan.
Mutta vaikka terapia vei eteenpäin mielen kanssa, keho oli eri juttu. Stressi oli tiukassa.
“äiti, ootko vihainen?”
Lihaksiin jäänyt jännitys vaikutti yhä muun muassa öisenä purentana, mikä johti päivittäisiin päänsärkyihin.
Peilistä näkyi samea iho, valahtaneet piirteet ja otsa joka tapasi kurtistua ihan huomaamatta.
Lapsetkin panivat sen merkille.
“He saattoivat kysyä että ootko sä vihainen tai surullinen, vaikka en ollut. Ilmeet eivät heijastaneet sisäistä kokemustani.”
Näiden ajatusten keskellä Hannakaisa päätyi mukaan Heinin ilmaiseen kasvojoogawebinaariin.
jokin loksahti kohdalleen
Webinaarissa tehtyjen harjoitusten aikana jokin loksahti.
¨Tajusin, että kasvoni eivät näyttäneet minulta. Kyse ei ollut iästä vaan eletyn elämän kuormasta. Ihan kuin niissä olisi ollut ylimääräisiä kerroksia päällä."
Kokemus herätti vahvan tunteen.
"Halusin omat kasvoni takaisin.”
Webinaarin jälkeen Hannakaisa halusi jatkaa harjoittelua ja päätti lähteä mukaan intensiivikurssille.
Ilmoittaudu mukaan ilmaiseen webinaariin!
eka muutos ei näkynyt peilissä
Hannakaisa huomasi kasvojoogaharjoitusten vaikutukset jo muutamassa päivässä. Mutta ensin ne eivät liittyneet kasvoihin vaan suuhun.
“Se oli jännää. Ruoka maistui erilaiselta. Nieleminen tuntui eri tavalla. Tunsin olevani vahvemmin läsnä kun söin.”
Öinen stressipurenta väheni ja sen myötä päänsärky helpotti. Iho hehkui lenkkien jälkeen kirkkaammin.
Lapsetkin huomasivat muutoksen.
“He sanoivat että sun iho näyttää niin pehmeältä ja halusivat kokeilla miltä se tuntuu”, Hannakaisa sanoo.
“sussa on jotain erilaista”
Yksi yllätyksellisimmästä hetkistä tapahtui pari viikkoa myöhemmin.
Hannakaisa oli lastensa koulun diskossa kun tuttu pysähtyi juttelemaan.
“Hän katsoi minua pitkään ja sanoi: sussa on jotakin erilaista – sä säteilet. Se tuntui hyvältä.”
Se ei jäänyt ainoaksi ulkopuolisten reaktioksi.
“Havahduin siihen, että ihmiset alkoivat katsoa mua ja huomaamaan mut. Jos on tottunut kokemaan ettei ole merkityksellinen, sellainen on hämmentävää.”
yritin laittaa rajat, keho sanoi ei
Vähitellen Hannakaisa alkoi suhtautua itseensä toisin.
“Kasvojooga vahvisti sitä, minkä terapia aloitti. Että mun tarpeilla on väliä.”
Mutta muutos ei tullut helposti. Ensin tuntui mahdottomalta ottaa oma tila.
“Oli tuskallista edes kuvitella että en olisi joka hetki muiden käytössä. Siihen hyvänä lääkkeenä olivat kasvojoogahetket. Lukittauduin huoneeseen niiden ääreen. Se oli mun ikiomaa aikaa.”
Oli tärkeää että lapset näkivät esimerkin uudenlaisesta äidistä.
“Samalla huomasin itsekin että mikään ei mennyt rikki. Että mun oma hetki ei ole muilta pois.”
mun elämä ei ole enää sama
Ajan antaminen itselle ja itsestä huolen pitäminen on muuttanut sitä, miten Hannakaisa näkee itsensä.
“Vaikka harjoitusten tekeminen ja ulkoisten muutosten saavuttaminen on tärkeää, vielä isompi merkitys on ollut mindsetillä. Jotakin sisälläni kääntyi eri asentoon. Elämä ei ole enää sama kuin ennen kasvojoogaa.”
Muutos näkyy siinä, miten hän kohtelee nyt itseään.
“Olen itseni puolella. Katson peilikuvaa ja arvostan sitä. Mulla on lupa olla tällainen kuin olen.”
entä sinä?
✨ Kun katsot peiliin, koetko usein että peilikuvasi ei vastaa sitä, miltä sinusta oikeasti tuntuu?
✨ Osaatko ottaa aikaa itsellesi ilman että tunnet syyllisyyttä?
Moni kokee webinaarin aikana saman kuin Hannakaisa.
Kyse ei ole vain kasvoista, vaan siitä, mitä keho on kantanut.
Tule mukaan liveen ja huomaat itse.
Ilmoittaudu alla olevasta painikkeesta heti mukaan!
Nähdään siellä,
❤️ Heini
